On suden aika herätä
Voima, tuli ja ruosteinen rauta vetivät minua puoleensa. Se, miten rujosta metallista saa hitsaamalla, juottamalla ja takomalla jotain ainutkertaista. Ja kappas, yllättäen rumasta tulee kaunista. Niin minusta tuli metalliseppä Riitta Lindroos. Työpöytäni täyttyi nopeasti hopeasta, lasista, alumiinista, pronssista ja milloin mistäkin korumetallista. Olin löytänyt paikkani.
Vahva visio leimahtaa
Korumme eroavat tutusta ja totutusta. Niissä on rujoutta, särmää, niittiä ja rähinää. Ei ihme, että äijiä kiinnosti. Olimmekin ensimmäisten joukossa Suomessa tekemässä korutaidetta miehille. Rajut pääkallosormukset olivat alkuvuosien hittituote ja sopivat hyvin maskuliiniseen lookiin. Korujen tekijänä yksi tärkein asia minulle on vahva visio näyttävästä korusta. Kokeilen mielelläni eri materiaaleja yhdessä, koska korusepältä se onnistuu. Kun näen mielessäni mahtavan lopputuloksen, selässäni kulkee jo kylmät väreet. Idea korusta saattaa syntyä Karjalan korpimetsässä, jossa tiedän susien ja karhujen liikkuvan, mutta pöydän ääressä koru saattaa muotoutua vielä moneen kertaan, useimmiten parempaan suuntaan kuin mitä alkuperäinen idea oli. Myös mieheni Christer on suuri apu ja tuki kaikessa, sillä hän osaa ideoida ja ratkaista ongelmia. Minä olen rohkea ideoija, hän on pikkutarkka perfektionisti.
Karjalainen kulttuuri on minulle tärkeä ja ammennan koruihini paljon myös historiallisia vivahteita. Tiedän koruni olevan onnistunut, kun kaikki palaset tuntuvat loksahtavan kohdalleen ja tunnen kylkiluissani asti, että tämä on se juttu.